Harsosääsket

Sciaridae

Harsosääskiä, vasemmalla koiras

Harsosääskiä, vasemmalla koiras

Harsosääsken toukka

Harsosääsken toukka

Harsosääski siivet

Harsosääski siivet

Harsosääsken koko

Harsosääsken koko

Lisää kuvia

Harsosääski siipisuonet

Harsosääski siipisuonet

Tuntomerkit

Harsosääskien tunnistaminen lajilleen on vaikeaa, koska Suomessa esiintyy noin 220 lajia.

Oleellista on erottaa harsosääsket kärpäsistä. Harsosääskien ruumis on yleensä tumma, mutta munia täynnä olevan naaraan turvonnut vatsa näyttää vaalealta. Siivet ovat melko kapeat ja niiden kärjessä on hankomainen kuvio. Koiraan peräpäässä on pienet pihdit, joita se käyttää paritellessaan. Toukat ovat vaaleita ja jalattomia. Niillä on tumma pää. Aikuinen harsosääski on 2-5 mm, täysikasvuiset toukat 6-7 mm.

Elinympäristö ja elämäntavat

Harsosääsken toukat viihtyvät mullassa, joka on sopivan kosteaa. Aikuiset harsosääsket eivät juuri vikuuta kasveja, koska syövät levää ja mätänevää kasviainesta. Toukat syövät mätänevän kasviaineksen lisäksi myös taimien hienoja hiusjuuria sekä kasvupisteen solukkoa. Naaras munii mullan pintaan. Toukat kuoriutuvat muutaman päivän päästä ja uusi sukupolvi kehittyy noin kuukaudessa.

Milloin voi havaita

Sisätiloissa ympäri vuoden, mikäli mullassa on ollut harsosääsken munia.

Merkitys puutarhassa

yellow light Tarkkaile. Mikäli sisällä kasvavien kasvien ympärillä lentää harsosääskiä, torjunta voi olla tarpeen. Aikuisia sääskiä voi houkutella keltaisella liima-ansalla. Multaan painettu raaka peruna vetää toukkia puoleensa. Siitä ne on helppo kerätä pois. Mullan pinnan kuivahtaminen ja lakastuneiden kasvijätteiden siivoaminen heikentävät toukkien elinoloja. Toukkien biologiseen torjuntaan voi käyttää sukkulamatoja tai harsosääskenpetopunkkeja. Huoneessa lentävien harsosääskien ruiskuttaminen torjunta-aineella ei useinkaan tuota toivottua tulosta, koska naaraat ovat yleensä jo munineet multaan.